Jos sitä pienen päivityksen heittäisi tänne.

Aivan järjetöntä melskettä on ollut viime viikot. En oikein edes osaa eritellä, että mitä kaikkea siihen on mahtunut, mutta tuntuu, että kieli vyön alla on saanut mennä koko ajan. Iltaisin on ollut niin väsyksissä, että uni tulee saman tien, kun kaatuu sänkyyn ja nettielämä on ollut melko vaisua. Joka tietenkin saattaa tarkoittaa sitä, että mulla on myös jonkinlainen elämä netin ulkopuolella.

Miesrintamallakin on pientä virkistäytymistä, tosin ei niin, että itse olisin mitenkään ihastunut tai muuta, mutta sanotaan niin, että ehdokkaita olisi tarjolla. Yksi vielä ihan varteenotettavakin. Oikein mukava ja reilu, ei edes pahannäköinen, miehekäs ääni, hyvin samantapainen elämänkatsomus kuin minulla, muksukin diggaa. Mutta ei vaan kolahda... Yritän nyt itseni kanssa väsytystaktiikkaa, ehkä mä vielä lämpenen :D

Sitten tää yksi sankari lähettelee koko ajan niitä vonkausviestejä. Siis miten joku mies voi olla noin säälittävä ja miten mä en ole ennen tajunnut sen olevan sellanen? Yök ja hyi, etoo.

Sitten on yksi nettituttavuus. En ole nähnyt edes sen kuvaa, enkä tiedä haluanko edes nähdä enää, koska kirjoitusten perusteella se vaikuttaa liian hyvältä. Asiallinen, huumorintajuinen ja omillaan toimeentuleva perheenisä, joka ei halua sitoutua. Just perfect for me! Mitäs, jos se onkin ihan kamalan näköinen?! Nää on just niitä tapauksia, että pitäisi ensin ihastua virtuaalisesti ihan kunnolla, niin sitten ulkonäkö saisi anteeksi pahimmat virheet :D Minäkö pinnallinen?  En ollenkaan....

Siinäpä sitä taas!